Silmäsairauksia

Silmäsairauksia

Jorsakin koirissa esiintyneitä silmäsairauksia. Kennelliiton sivuilla kerrottu laajemmin Koirien perinnöllisistä silmäsairauksista.

Silmien tutkiminen

Silmien tutkiminen on meidän mielestämme tärkeää. Gööttien kanssa olemme jo pitemmän aikaa seuranneet rodun silmätutkimustuloksia, kun niillä näyttää olevan erityinen "muu verkkokalvonsairaus".  

Gööteillä olemme seuranneet pitkään J175 eli verkkokalvon rappeuman geneettiseen periytyvyyteen. Kun kolmella Iineksen jälkeläisellä todettiin glaukooma, piti harmaissakin kiinnittää enemmän huomiota silmiin. 

Kaikki omat koirat ja sijoituskoirat silmäpeilataan automaattisesti.

Gööttien verkkokalvon rappeuma

Tästä on aiemmin käytetty nimitys J175, degeneraatiomuutos, muu verkkokalvon sairaus.
Länsigöötanmaanpystykorvat ry:n sivulta lainattuna (24.8.2017):
"Länsigöötanmaanpystykorvien silmiä ei ole perinteisesti tutkittu. Vuonna 2000 Suomessa kuitenkin vietiin silmätutkimukseen 7-vuotias uros, jonka näkö oli selvästi heikentynyt. Tällä koiralla todettiin PRA, minkä vuoksi rodulle järjestettiin ensimmäinen silmien joukkotarkastus. Sairaita koiria löytyi lisää ja useat niistä olivat sukua keskenään. Muutokset silmän verkkokalvolla osoittautuivat rodulle tyypillisiksi, ja Kennelliitto alkoi käyttää sairaudesta ensin koodia J175, sitten degeneraatiomuutos ja nykyisin Muu verkkokalvon sairaus. Muutokset näkyvät verkkokalvon etenevänä rappeutumana, johon ei kuitenkaan yleensä liity verisuonimuutoksia. Tyypillisiä ovat hyperreflektiiviset läiskät verkkokalvon reuna-alueilla. Muutokset ilmenevät yleensä vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. J175-tapauksia on vuosina 1990–2015 todettu 86 tutkitulla länsigöötanmaanpystykorvalla. Lisäksi on koiria, joilla on muu verkkkokalvon sairaus epäily. "

Selvitykset mahdollisuudesta sairauden toteamiseksi geenitestillä on aloitettu (ns. Hannu Lohen geenitutkimus). Tulokset kertovat, että kyseessä on perinnöllinen PRA-muutos. Lohen tutkimuksen mukaan länsigöötanmaanpystykorvien retinopatia johtuu MERTK-geenin toimintahäiriöstä, mutta tarkkaa geenivirhettä ei ole vielä löydetty. Olemassa olevien tietojen pohjalta on kuitenkin kehitetty niin sanottu markkeritesti, joka ilmoittaa, kuinka suuri todennäköisyys koiralla on sairastua. Aiheesta voi lukea lisää Lohen tutkimusryhmän tiedotteesta (pdf).

Rotujärjestön sivulla on julkaistu gööttien silmäsairauden merkkeritestien tuloksia. Jorsakin koiria ei ole toistaiseksi sairastunet tähän.

Merkkeritesti oli osa Genoscoperin MyDogDNAta. 
Vuonna 2017 Englannissa on kehitetty tähän samaan geenitesti ja se on sisällytetty Genoscoperin MyDogDna-testaukseen. Kunhan koiria testataan enemmän ja varsinkin testataan merkkeritestituloksen saaneita koiria, nähdään kuinka luotettava merkkeritesti on ollut.

Glaukooma eli silmänpainetauti

Glaukoomasta on käytetty aiemmin myös nimitystä viherkaihi. Siinä silmän sisäinen paine kohoaa vaarallisen korkeaksi vaurioittaen näköhermon päätä ja verkkokalvoa. 

Lähteet jakavat glaukooman kahteen versioon. Primarinen glaukooma on perinnöllinen ja tyypillisesti se esiintyy molemmissa silmissä mutta yleensä eri aikaan. Sekundäärinen glaukooma on seurausta jostakin muusta sairaudesta. Kesäkuussa 2014 Koirangeenit.fi-tutkimusryhmä sai selvitettyä glaukooman aiheuttavan geenivirheen harmaalla norjanhirvikoiralla. Se periytyy resessiivisesti eli sairas koira on saanut virheellisen geenin molemmilta vanhemmiltaan. Odotetusti Iines on kantaja ja näin myös osa sen jälkeläisistä.  

Glaukooman oireina ovat pupillin valojäykkyys, pupillin laajentuminen, silmä on punainen, sarveiskalvo sama. silmä voi olla "mulkosilmä". 

Tauti ilmenee 5-9 vuotiaana. Jos tauti huomataan ajoissa, hoitona on silmänpaineen alentaminen. Sairaus on koiralla erittäin tuskallinen ja etenee nopeasti. Hoitamattomana glaukooma aiheuttaa näön menetyksen. Hirvikoirien silmiä on alettu enemmän tutkia vuodesta 2006 lähtien. Koiranetin mukaan glaukoomaa on esiintynyt vuodesta 1990 lähtien vain 27 koiralla (tilanne 24.8.2017). Kuolinsyissä on kerrottu syyksi sokeutuminen tai kohonnut silmänpaine ja näin koiria on kyllä enemmän.

Valitettavasti on paljon harmaita, joilla ei ole virallista tutkimustulosta ja siten ne eivät näy tilastoissa. Eikä kuolinsyyksikään ole kerrottu tätäkään tietoa. Sukutauluja penkomalla löytyy yllättäviä ja jalostusmielessä hyvin harmittavia esiintymäsumppuja. Jokainen tutkimustulos tuo arvokasta lisätietoa, jota kasvattajanakin tarvitsemme.

Hannes Lohen johtama koirageenit.fi-tutkimusryhmä löysi harmailla perinnöllisen geenivirheen, joka aiheuttaa glaukooman. Geenituloksen voi hankkia esim. Genoscoperin MyDogDNAn kautta.

Distichiasis

Distichiasis tarkoittaa ylimääräisiä ripsiä, jotka kasvavat silämäripsien sisäpuolella luomen reunassa. Gööteillä on esiintynyt vain 1-2 ylimääräistä ripsiä eikä tiettävästi ketään ole tarvinnut leikata. Leikkaamista tarvitaan vain silloin, jos ne hankaavat silmää. Gööteillä distichiasis ei sulje jalostuksesta pois, mutta parituskumppanilla ei saa olla samaa sairautta.
Copyright Jorsakin (c) 2017-2018, All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.

OK, ymmärrän tai Lisätietoja
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän